JÄÄKAAPIT

Infricon laitteet

Infricon jääkaapit valmistetaan Infricon omalla tehtaalla Espanjassa ja he ovat johtava kylmälaitevalmista Espanjassa. Infrico toimittaa laitteita ympäri maailmaa yli 30-vuoden kokemuksella. Infricon jääkaapit ja pakastinkaapit on suunniteltu toimimaan suurissakin sisälämpötiloissa. Kaapit toimivat vielä +43ºC ympäristölämpötilassa laadukkaiden komponenttien ja 75mm eristepaksuuden ansiosta.

Unifricorin laitteet

Unifrigorin lasiovijääkaapit valmistetaan Italiassa. Unifrigor on keskittynyt jo vuodesta 1983 lähtien valmistamaan lasiovellisia pakastinkaappeja ja jääkaappeja ravintoloihin ja pubeihin. Unifricorin laitteet testataan erityisen lämpimissä olosuhteissa ja niitä arvostetaan maailmalla laadukkaina ja kestävinä laitteina.

Jääkaapin historia

Jääkaapin tarkoitus on tarjota ympäristöään viileämpi tila lämmönaroille tuotteille. Ravintoloissa ja suurkeittiöissä sellaisia tuotteita ovat esimerkiksi helposti pilaantuvat elintarvikkeet kuten vihannekset, liha ja maitotuotteet. Jääkaappi saa nimensä historiallisesta tavasta säilyttää lämmönarkoja tuotteita. Jäätä ostettiin jäänmyyjiltä ja kotona jää laitettiin siihen tarkoitukseen valmistettuun kaappiin, jonka sisätilan jää piti näin ympäristöä kylmempänä. Nykyisellään jääkaapit ovat teknisiä laitteita, joiden toiminta perustuu lämmön siirtämiseen kaapin sisältä kaapin ulkopuolelle, eikä viileän jään laittamiseen kaapin sisälle. Aikoinaan jäähdyttämiseen käytettiin kastettuja vaatteita, ympäröimällä viilennettävä tuote niillä, niistä haihtuva neste sitoi lämpöä. Toinen jäähdytyskeino oli ostaa jäätä, sitä myyviltä kauppiailta, joka oli tuolloin kannattavaa yritystoimintaa. Jäätä saatiin talvisin sahattua järvistä ja sitä kuljetettiin pitkienkin matkojen päästä. Jäätä säilöttiin kesää varten suuria määriä niin, että kasat peitettiin sahanpurulla, joka toimi erinomaisena eristeenä ja esti jäitä sulamasta. Jääkaappi sai nimensäkin kyseenomaisesta liiketoiminnasta ja jään suurkulutuksesta. Suomessa käytettiin jäätä maatiloilla maidon viilentämiseen ennen sähköverkkojen rakentamista. 1800-luvulla elintarvikkeiden säilytystä varten tehtiin jäälohkarekaappeja. Puiset sisältä eristetyt ja vuoratut kaapit jäähdytettiin kaapissa olevaa lokeroa hyväksi käyttäen, sinne aseteltiin jääpaloja ja niitä lisättiin aika ajoin lisää, samalla tyhjentäen erillinen sulamisastia. Suomeen ensimmäiset jäälohkarekaapit saapuivat 1800-luvun lopulla ja niitä alettiin rakentamaan Suomessa 1900-luvun alussa. Ensimmäisiä Suomessa valmistettuja jäälohkarekaappeja valmisti muun muassa Auran Rautateollisuus Oy ja niitä nimitettiin Temperator-merkkisiksi jäälohkarekaapeiksi.

Ensimmäinen tunnettu jäähdytyskoe tehtiin vuonna 1748. Kokeen suoritti keksijä nimeltä Willian Cullen, mutta hän ei keksinyt tälle mitään käytännön hyötyä. Vuonna 1805 amerikkalainen keksijä Oliver Evans suunnitteli ensimmäisen jäähdytyskoneen, ja vuonna 1834 Jacob Perkins rakensi ensimmäisen jäähdytyskoneen, joka käytti eetteriä höyryn tiivistymisjärjestelmässä. Saksalainen insinööri Carl von Linde patentoi vuonna 1876 menetelmän, jolla höyrystetään kaasu, mistä käynnistyi nykyaikainen kylmätekniikka. Jääkaapit myöhäiseltä 1800-luvulta aina vuoteen 1929 käyttivät myrkyllisiä kaasuja kuten ammoniakkia, metyylikloridia ja rikkidioksidia jäähdytysaineinaan. Useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattui 1920-luvulla, kun metyylikloridia vuosi jääkaapeista. Kolme amerikkalaista yritystä aloitti yhteistyötutkimuksen, johon osallistui Thomas Midgley, kehittääkseen vähemmän vaarallisen tavan jäähdyttämiseen. Tuloksena oli myrkyttömien freonien keksiminen ja niiden käyttöönotto jääkaapeissa 1930-luvulla.